Matka mielenrauhaan....

Minulla on ollut tänään hyvä päivä,
kevättä rinnassa, auringonpaiste tekee mulle mielettömän tunteen.
Aivan kuin heräisi jo pöpperössä talviunilta. Illalla oli 12 astetta pakkasta
mutta minun sisällä oli lämmin.

Ei sillä,että siihen mitään erityistä syytä edes olisi tuntui vaan
hetken huojentuneelta tämä usein melko matalapaineinen olotila.

En antanut ikäville asioille valtaa, vaan työnsin ne taakse ja onnistuin
siinä melko hyvin. Kyllä se päivä vielä tulee kun pillityttää,paljon.

Ainut suuri kolaus tänään, oli vaatehuoneesta päähän pudonnut esine,
joka teki pienen lommon hiusrajaan ja kenkiä sitoessa päätä alaspäin kun
painaa kuhmuun jomottelee melkoisesti.

Olen viime päivinä kuunnellut ihmisten suunnitelmia,
yksi lähtee kalaan etelä-afrikkaan ja toinen piipahtaa lontoossa.
On levin matkaa ja rukailua, jenkkilandiaa ja muita maailman kolkkia.

Minulle riittäisi aikuisseura, läsnäolo ja läheisyys.
Voisin tehdä mielihyvää tuottavan matkan toisen ihmisen sisimpään
mielelläni.

Maailmassa olisi paljon nähtävää,
joskus varmaankin on mentävä kauas nähdäkseen lähelle.

Nähdäkseen,että elämässä on muutakin kuin muuttuvat maisemat.
Mielenrauhaa ei saa ostettua matkamuistoksi.

Se miten mielenrauhan saavuttaa,onkin sitten asia erikseen.
Mielenrauhan löytämiseen on varmaankin pidempi matka,
kuin etelä-afrikan vesille.

Vaikka, kukapa meistä ei huokailisi mieluummin kauniin hotellin
puhtaissa lakanoissa jotka joku muu on sijannut, kuin autossa pakkasessa :)

Minun matkani kohti mielenrauhaa on alkanut,
en ottanut kuin menolipun. Paluuta takaisin tasapainottomuuteen en kaipaa.